Tähän sivulle aletaan keräämään tietoja, miten 4th order kotelon tulee rakentaa jotta se soi mahdollisimman hyvin!
Ensiksi, pitää valita elementti siltäkannalta, että se toimii hyvin myös suljetussa kotelossa.
Jotta elementti sopii 6th orderiin, tulee sen ”EBP” olla yli 55.
- EBP – The efficiency bandwidth product, a rough indicator measure.
EBP pitää siis laskea jakamalla Elementin freeair resonanssitaajuus elektroonisen ”hyvyyslukemalla” Qes:llä.
Alle 45 = elementti soveltuu 4th order / suljettu
yli 55 = elementti soveltuu 6th order / refleksi
Eli esim ”freeair” -elementti on huono 4th orderiin.
Elementille rakennetaan sen T/S parametrien mukaan laskettu VAS -kokoinen kotelo jonka tilavuutta täytyy päästä säätämään.
On siis fiksua rakentaa lieriö vanerista, jossa on liikuteltava takaseinä. Takaseinää liikuttamalla soittamalla halutulla teholla haetaan elementille se piste, jossa sen liikerata on suurin, mutta ei liian suuri, jotta vältytään laitteistorikolta.
Tämän jälkeen tilavuus pistetään muistiin ja rakennetaan loppukotelo siten, että suljettu on 1x refleksi on 2x. Eli niinsanottu 1:2 -kotelo.
esim 10″:lle suljettu voisi olla 20-40l joten refleksi on tällöin 40-80l.
tämän jälkeen tehdään mahdollisinnam suuri portti jolla viritetään etukammio sinne 40-50 korville.
Refleksiaukkoa pienennetään, niin kauan, kunnes luku lakkaa nousemasta, jonka jälkeen refleksiaukkoon tehdään pyöristykset.
Loppuviimeistelynä, tiivistetään kotelo, vanutetaan suljettu osuus ja maalataan kotelo kauttaaltaan, jotta pinta saadaan kovaksi.
Tässä muutama kuva 4th order kokeiluista mitä team #peränurkka on suunnitellut ja/tai rakentanut:
4th order ja impedanssi (Z)
4th order bandpass -kotelossa syntyy kaksi impedanssihuippua.
Zm = Matala impedanssihuippu johtuu elementin ripustuksien jäykkyydestä ja portissa kulkevan ilman massasta. Mitä suurempi portti, sitä enemmän ilmamassaa on liikutettava. Mitä pidempi portti, sitä enemmän ilmamassa on elementtien liikutettava. Portin ala ja elementtien ominaisuudet vaikuttavat tähän. Elementin sisäänajautuessa kotelon pysyessä samana, putoaa Zm matalemmalle taajuudelle, mutta impedanssi nousee.
Zk = Korkea impedanssihuippu johtuu elementin ripustuksien jäykkyydestä ja ilmajousen jäykkyydestä suljetussa kotelossa (johon tietenkin elementin liikerata vaikuttaa)
Kun tarkastellaan impedanssihuippujen korkeuksia: (vahvistamaton)
Jos Zm = Zk, niin Kotelo on viritetty samaa taajuuteen, kuin elementin Fs.
Jos Zm>Zk on kotelo viritetty korkeammalle, kuin elementin Fs.
Jos Zm<Zk on kotelo viritetty matalemmalle, kuin elementin Fs.
Alin impedanssipiikin ja ylimmän impedanssipiikin väliselle alueelle syntyy kotelon vaste.
Mitä kauemmaksi impedanssihuiput saadaan, sitä laajempi on kotelon toistama vaste.
Mitä matalempi on impedanssihuippu, sitä lujempaa huipun kohdalla soi.
Matalemman impedanssihuipun alapuolelle (3-8 hertsin päähän) karkaa elementin liikerata ja silloin saavutetaan maksimiliikepoikkeama laitteistossa. Liikepoikkeama kuitenkin vaimenee hieman mitä alemmas mennään taajuuksissa, mutta refleksikammion vireestä alaspäin mentäessä liikepoikkeama kasvaa HURJASTI, kunnes saavutetaan huippu.
Liikerata on minimissään refleksikammion viritystaajuudessa ja viritystaajuuden yläpuolella liikepoikkeama kasvaa jälleen, mutta vain noin 1-3 -osaan, siitä mitä se on maksimillaan.
Portissa liikkuvan ilman massa on maksimillaan hieman matalimman impedanssihuipun yläpuolella (siinä +-5Hz matalimman impedanssihuipun tienoilla) Portin ilmamassan nopeuteen vaikuttaa portin koko, elementtien kartioala ja perille menevä tehon määrä. (myös suljetun koko vaikuttaa elementin liikerataan -> portissa liikkuvaan ilmamassaan).
Jos ajatellaan miten saada eniten debboja, niin suurimmat desibelit saavutetaan portilla, joka on hyvässä suhteessa elementtien liikuttamaan ilmamassaan nähden. Pitää siis aloittaa lyhyellä portilla ja pidentää porttia, kunnes luku lakkaa nousemasta, jolloinka depat putoavat rajusti, koska elementtien ripustuksien jäykkyys ei kestä enää portin ilmamassaa. (Porin ilmamassaan vaikuttaa portin pituus ja ala, eli jos haluat vireen säilyttää ennallaan, tulee sekä alaa, että pituutta vaihtaa sopivassa suhteessa, kun haeta sopivaa ilmamassaa elementtien liikuteltavaksi.
Portin vaikutus impedanssiin: (Esimerkki)
180cm2 portti, 25cm pitkänä = 1.80 ohms @ 50hz
248cm2 portit, 50cm pitkänä = 3.97 ohms @ 50hz
Portissa tulisi olla mahdollisimman hyvä ilmavirta, sillä mitä enemmän portti ahdistaa ilmankulkua, sitä enemmän se ahdistaa myös paineen pääsyä pois kotelosta.
Ovet auki soitettaessa matalin impedanssihuippu on matalempana, kuin ovet kiinni soitettuna, koska kabiinin aiheuttama ilmamassa katoaa suurimmalta osiltaan.
Tämä vaikuttaa portissa liikkuvan ilmamassan määrään ja myös refleksikammion vireeseen. Koska kabiinin aiheuttama ilmajousi katoaa, kotelon vire laskee.
Laske kabiinin ilmajousen aiheuttama muutos kotelon vireeseen selvittämällä refleksikammion todellinen litramäärä täältä:
http://www.lisääbassoa.fi/mrdb/02.php
Pelkästään toinen ovi auki, tapahtuu sitten kummia, matalin impedanssihuippu katoaa lähes kokonaan. Tämä aiheuttaa HURJAN buustin siihen taajuuteen, missä matalan impedanssin huippu oli ennen = taajuus tulee +6dB lujempaa… Miksi? En tiedä… vielä. 🙂
Portin ilmamassa vaikuttaa eniten suljettuna (MaxBOOM -miehen huomio!)
Portin litrojen lisääminen ja virin pitäminen samassa, aikaansaadaan parempi paine keskelle lasia. Kolminkertaistamalla litrat saavutettiin +1dB testeissä.
Moro! Jos elementin moottori on refleksin osan puolella 4th order kotelossa. Miten subi pitää silloin johdottaa? Pitääkö tehdä vaiheenkääntö. Että kuinka päin se kaiutin on niin sanotusti oikeinpäin nelosen bandpassissa?
Mielenkiintoinen artikkeli.
Näyttäis autopuoli olevan aika suosiossa näillä koteloilla.
Mitenkähän jos kotiin ajattelis.
Lähinnä elokuvakäyttöä ajatellen ,voisi ehkä toimiakin.
Tilavuudet vähän askarruttaa.