Tänne käännetään MaxBOOM:n sivuilla oleva FAQ hetikun keritään. kuviahan siinä on turkasen paljon, joten aikaa vierähtää tovi.
Tämä foorumipostaus on luotu sitä varten, että tänne voi ohjata kaikki ne jotka kysyvät niitä samoja kysymyksiä joita foorumilla on kyselty jo monenmonta kertaa. Ohje ei ole yksiselitteinen, vaan tapoja on yhtämonta kuin tekijääkin. Tästä on silsi hyvä lähteä liikenteeseen!
team #peränurkka ei ole vastuussa jos laitteistostasi nousee savu noudatettuasi ohjeita.
lukemalla ohjetta hyväksyt käyttöehdot.
Suora linkki tänne on: http://maxboom.peranurkka.net
Ohje on pitkä, käytä hakua (CTRL + F).
————————————————————————————————————————-
Teho
Teho mitataan elementille menevän jännitteen ja virran kanssa (ks jännite ja virtamittaus ylhäältä).
Jännite kerrotaan virralla ja tuloksena on watteja.
Vahvistimen ottama jännite
Vahvistin ottaa jännitettä akulta. Jännite mitataan vahvistimen plus (+ / punainen) ja miinus (- / GND / musta) terminaaleista kuvan osoittamalla tavalla. Jännite on sama, tai lähes sama mitä akun jännite eli 9-15V DC riippuen onko akku minkämoisessa kunnossa ja onko auto käynnissä (latausjännite).
Vahvistimen virtajohtojen aiheuttama häviikki
Vahvistimelle menevien virtajohtojen aiheuttamaa häviikkiä voidaan mitata asettamalla ylsiemittari tasajännite (DC V) 0-15V asteikolle ja mitataan asettamalla toinen mittapää vahvistimen plus terminaaliin ja toinen mittapää akun plusnapaan. Tämän jälkeen kuormitetaan akkua ja vahvistinta soittamalla lujaa ja tarkastellaan yleismittarin asteikkoa tuleeko lukemaa. Jos lukemaa ei tule, tarkoittaa se sitä ettei jännitehäviikkiä ole, jos taasen lukemaa tulee on vahvistimelle menevät virtapiuhat liian ohuet tai liitännät huonot.
Vahvistimen ottaman virran mittaus
Vahvistin ottaa akulta käyttöjännitteen ja tarpeen mukaan virtaa toimiakseen.
Vahvistimen ottama virta on kohtalaisen suurta jotta normaalikäytössä et voi yleismittarin amppeerimittausta käyttää (katso kohta amppeerit yllä), vaan sinulla pitää olla pihtimittari. Pihtimittari asetetaan A -asentoon ja laitetaan vain toisen virtajohdon ympäri kuvan mukaisesti.
Kuvassa on käytetty vaihtovirtapihtimittaria tasavirtamittarin sijaan, mutta testituloksien mukaan tuo on ihan yhtä käypä peli myös tasavirran mittaamiseen.
Sisäänajoa suorittaessa voi käyttää myös perinteistä yleismittarin amppeerimittaustapaa [u vain soitettaessa Fs -taajuuden lähistöllä[/u , sillä tällöin elementille menee melko vähän virtaa ja yleismittarin sulake [u pitäisi[/u kestää sen.
Impedanssin laskeminen pihtimittarilla
Impedanssin (katso yllä) suurin arvo eli kohta jossa free-airina oleva subi soittaa Fs -taajuuttaan saadaan nopeasti tarkastettua laittamalla pihtimittari vahvistimen plusjohtimen ympäri ja soittamalla taajuuksia, kunnes löytyy se taajuus jossa vahvistin ottaa vähiten virtaa akulta.
Vaihtovirtamittarilla tasavirtamittausta
Meidän tiimillä käytössä oleva halpis vaihtovirtamittarin mittauksista on käynyt ilmi, että sisäänajotilanteessa verrattaessa elementin ottamasta jännitteestä ja virrasta laskettua impedanssia vahvistimen akulta ottamaan virtaan on tulos sama. Eli voit siis käyttää halpis vaihtovirtamittaria tarkastamaan milloin impedanssi on suurin (elementin Fs taajuus).
Vahvistimen kaiutinterminaaleista särön etsiminen
Samalla tavalla, kuten RCA:iden päästä mitattuna voit mitata elementille menevistä vahvistimen ulostuloista signaalin laatua. (RCA mittaus alhaalla)
Tällöin tietysti jännite on huomattavasti suurempaa (0-100V AC). Nyt kun tiedät miten soitin ulosantaa signaalia voit tarkastella vahvistaako vahvistin tämän signaalin samalla tavalla. Eli mittaat jokaisen volumenaksautuksen, tai sääästääksesi aikaa mittaa vain ne volumet joiden lähettyvillä soitin säröytyy, jännitteet. Näistä mittauksista dB laskun mukaan (alhaalla) mittaat nouseeko elementille menevä jännite puhtaasti 1-2dB.
Kahden vahvistimen kytkeminen subiin/subeihin samassa kotelossa
http://maxboom.fi/e107_plugins/forum/forum_viewtopic.php?84 LäHDE: dbwarrior
Kytkettäessä 2 päätettä tuplapuhekelaiseen subiin, tai subeihin jotka on samassa kotelossa, on erittäin tärkeää aikaan saada päätteille identtiset säädöt.
Seuraavilla stepeillä saadaan yleismittarin ja pistetaajuus levyn avustuksella tehtyä kellontarkat säädöt.
Alussa käännetään LPF suodin maksimiin (250hz tai enemmän ) ja subsonic minimiin (15hz tai vähemmän).
Sitten käännetään bassboost minimiin ja GAIN säätö MINIMIIN(tai kohti sitä 4V tai 2V lukua).
Tarkistetaan myös, että PHASE säätö on nollassa.
Tarkistetaan, että kaiutin johdot on irroitettuna.
Tämän jälkeen kaivetaan yleismittari esille ja laitetaan 50hz raita pyörimään jollakin pikku volumella.
Mitataan RCA piuhasta jännitetasoa(ACv=vaihtojännite=V~) ja käännetään volumea sen verran, että RCA piuhasta löytyy 0.5V.
Kun tuo about 0.5V taso on löydetty kytketään RCA linjat vahvistimiin ja siirrytän mittaamaan vahvistimien kaiutinulostuloa.
Tavoitteena on säätää gain säätöä niin, että ulostuloon saadaan 50V (20V 1kw vahvarilla, 35V 2kw vahvarilla ja 50V 3kw vahvarilla ).
Gain säätö tulee suorittaa niin, että molemista päätteistä tulee sama jännite. Heittoa sallittakoon maksimissaan 1% eli esim tasot 49,75V toisesta ja 50,2V toisesta on hyväksyttävän heiton sisällä.
Molempien päätteiden Gain säätöjen jälkeen tarkistetaan mahdollinen vaihe-ero. Tuo tapahtuu mittamalla jännitettä molempien päätteiden plus lähtöjen välistä.
Oletuksena mittarin tulisi näyttää lähes nollaa, mutta yleensä sieltä löytyy aina jonkun verran heittoa.
Esim. voltin ero tuossa mittauksessa ei ole vielä liian paljon, koska 1V 50:staä ei ole kuin 2%, mutta 5 voltin ero jo aiheuttaa tarvetta säätää Phase säätöä.
Phase säätimestä käännetään mahdollinen ero mahdollisimman pieneksi. Kokeilemalla selviää kumman päätteen PHASE säätimestä eron pineksi säätäminen onnistuu.
Jos vahvistimen omia suotimia ei ole tarkoistus käyttää, ollaan nyt valmiita.
Käytettäessä vahvistimien omia suotimia joudutaan tekemään seuraavat säätö toimenpiteet:
Pistetään soitin toistamaan vaikka 30Hz pistetaajuutta ja todetaan sen olevan 50V.
Seuraavaksi aletaan kääntää subsonic suodinta päälle ja kun saavutetaan esim 25V taso, niin jätetään säätö siihen.
Sama säätö toistetaan myös toiselle päätteelle.
Seuraavaksi soittimesta laitetaan tulemaan 80hz taajuus. Ja säädetään alipäästö suodin kohtaan jossa jännitettä tulee vain 25V.
Ja taas sama operaatio toiselle vahvarille.
Lopuksi tarkistetaan jännitteet molemmista päätteistä taajuuksilla 30,40,50,60, 70, 80hz. Jos eroa on pääteiden ulosannossa enemmän,
kuin muuttama prosentti (esim 1Voltti 50 voltissa) tehdään säädöt uudelleen toivoen, että säädöt saataisiin täsmäämään.
Tuo 30hz ja 80 hz olivat esimerkkejä. Jos esim refleksi kotelon vire on 34hz on toki syytä käyttää subsonic rahana jotain aivan muuta kuin 30:ntä hz:ä.
Kahden vahvistimen kytkeminen subiin/subeihin samassa kotelossa Seuraaja Kytkynä
http://maxboom.fi/e107_plugins/forum/forum_viewtopic.php?28695.post LäHDE: dbwarrior
Ohjekirjassa on kerrottu linkkaus kytkyn tekeminen.
Kuvaamasi kytky tunnetaan kisaajien keskuudessa ”seuraaja kytkynä”. Siinä tosiaan master päätteeltä viedään se yks karva slave pääteeseen johon subi kytketään ”väärinpäin” koska slave signaali on 180astetta käännetty.
Valitettavasti master pääte antaa 10-15% vähemmän voltteja kuin slave. Kiitos korean insinööreille. Tuo ongelma vältetään laittamalla 10kiloohmin säädettävä vastus slave pääteeseen menevään rca:n kuumaan karvaan jolla sitten saadaan slave pääteen jännite samaksi master pääteen kanssa.
——————————-
Soitin
Soitin on auton ohjelmalähde. Soittimesta soitetaan digitaalisessa muodossa olevaa ääninäytettä joka muutetaan analogiseksi ja kuljetetaan RCA -johtoja pitkin vahvistimelle.
RCA johto.
Soittimesta riippuen takaata löytyy tai ei löydy yhtään RCA -liitäntää, kuitenkin perussoittimissa löytyy edes yksi, jotta saadaan vahvistimelle signaalia. Soittimen säädöillä on merkitystä, mutta säätöjä on niin erilaisia joten minun on turha koittaa selittää kaikkia. Kuitenkin omasta soittimesta (Alpine 9880R) olen mitannut RCA -johtojen päästä jännitteen jokaiselle volumen arvolle josta sain selville pisteen jossa alpineni ei jaksa enään nostaa signaalin jännitettä logaritmisesti vaan signaali menee särölle.
Sininen = RCA:n päästä mitattu jännite (AC V)
Oranssi = Jännitteestä laskettu nousu dB:nä
RCA -jännitteen mittaaminen
RCA:n päästä mitattu soittimen ulosantama jännite on kätevä tapa tsekata milloin soitin menee särölle.
Kuitenkin tässä täytyy olla äärimmäisen varovainen ettei taajuutta soitettaessa yleismittarin mittapää osu samaan aikaan RCA:n piikkiin ja ulkokuoreen, tällöin soittimen maafolio yleensä palaa ja tuloksena on runsas häiriöääni soittimen ollessa päällä auton käydessä. Maaflio palaa yleisimmin tilanteessa jossa soittimesta soitetaan musiikkia kun samalla sitä kytketään päälläolevan vahvistimen RCA liitäntöihin. Tällöin on vaarana oikosulkea RCA. Toinen tilanne jossa maafolio saattaa palaa on se, että vahvistimen maakytkentä on huono, jolloin irrotessaan se saattaa hakea maan soittimelta, koska RCA:n maa on yhteydessä soittimen maahan. Luonnollisesti maafolio palaa tällöin välittömästi.
http://www.youtube.com/watch?v=hLd4MMoLDIM Hajonneen maafolion toteaminen Youtube-video
Maafolio voidaan korjata liikkeessä, tai itse kytkemällä rca:n ulkokuoreen piuha radion rungosta.
http://maxboom.fi/e107_plugins/forum/forum_viewtopic.php?26930.29 Maafolion korjaaminen kotikonstein kuvina -MaxBoom forum
Yleismittari on tällöin asteikolla AC V (0-4V). Soitetaan soittimesta 50Hz siniaaltoa (taajuudet alhaalta) ja mitataan yleismittarilla jännitettä samalla, kuin nostetaan soittimen volumea naksu kerrallaan. Se piste jossa jännite ei nouse enään huomattavasti on se piste jossa signaali menee särölle. Jännite nousee logaritmisesti, joten laske nousu desibeleinä (katso kohta desibelit alhaalta).
Soittovolumen mittaaminen normimusiikilla
Muun musiikin soittaminen on sitten hieman eri asia.
Eri biisit ovat erilaatuisia joten yhteneväistä säätöä ei voi sanoa.
Sanoisinkin kuitenkin että ollaan suht turvassa jos soitetaan kaksi naksua tai yksi naksu hiljempaa mitä MB raitaa, sillä MB:tä soitetaan se 16s, normimusiikin soidessa jopa useita kymmeniä minuutteja. Pari naksua pois tai enemmän jos kelat alkavat lämpenemään liikaa.
Sisäänajo:
Fs = taajuus jolla elementin kaikki liikkuvat osat resonoivat keskenään.
Eli elementin free air -resonanssitaajuus. Tässä pisteessä elementin impedanssi on suurimmillaan. lasketaan kahdella eri tapaa:
1) Mitataan pihtimittarilla vahvistimen ottamaa virtaa samalla, kun soitetaan taajuuksia välillä 10-80Hz.
-Se taajuus jossa vahvistin ottaa vähiten virtaa on elementin Fs -taajuus.
2) Mitataan pihtimittarilla elementin johdosta virtaa ja vahvistimen terminaaleista jännitettä samalla, kun soitetaan taajuuksia välillä 10-80Hz.
-Se taajuus jossa jännite jaettuna virralla (V/A =Z) on suurin on Fs -taajuus.
Sisäänajossa tarvittavia taajuuksia by team #peränurkka:
https://dl.dropbox.com/u/65467681/10min%20sine.rar
Fs elementin sisäänajaminen by: team #peränurkka
Suotojen mittaaminen, ja laittaminen kohdolleen (subi)
HPF eli High Pass Filter on suodin joka suotaa taajuuksia tämän avulla asetetun arvon alapuolelta, eli tällä suotimella säädetään pois liian matalat taajuudet joita basso ei välttämättä pysty tuottamaan kunnolla.
Subsonic on HPF -suodin, mutta nimetty subsonikiksi, koska se suotaa taajuuksia jotka ovat alle ”ihmiskorvan” kuulon jota nimitetään lontoonkielellä subsonic frequencies.
LPF eli Low Pass Filter on suodin joka suotaa annetun suodon yläpuolelta taajuudet. Tällä säädetään korkeat taajuudet pois subwooferilta joita subwoofer ei pysty hyvin tuottamaan.
Suotojen asettaminen MaxBoom -raidalle
MaxBoom -raitaa soitettaessa subille tarvitaan vain 35-56Hz taajuudet, tällöin voidaan suodattaa muut taajuudet pois jotta elementti pystyy keskittymään vain näiden taajuuksien soittamiseen. Laitat siis soittimesta soimaan 35Hz ja mittaat vahvistimen kaiutinterminaaleista (osiossa vahvistin) jännitettä. Ruuvaat HPF/Subsonic -ruuvia ylöspäin, kunnes yleismittari näyttää suurinta lukemaa. Sama tehdään myös 56Hz taajuudelle, mutta ruuvataan LPF -ruuvia alaspäin, kunnes jännite on suurimmillaan. Tällöin subsonic/LPF eivät leikkaa MaxBoomissa soitettavia taajuuksia pois.
Suotojen mittaaminen ja laittaminen kohdalleen (erillissarjat)
HPF eli High Pass Filter on suodin joka suotaa taajuuksia tämän avulla asetetun arvon alapuolelta, eli tällä suotimella säädetään erillissarjoille tai diskanteille haitalliset matalat äänet pois, jotta kaiutin pystyy keskittymään korkeiden äänien tuottamiseen.
LPF eli Low Pass Filter on suodin joka suotaa annetun suodon yläpuolelta taajuudet. Tällä säädetään korkeat taajuudet pois keskiääniltä jotta saadaan jokainen kaiutin toistamaan niilletarkoitettuja taajuuksia. (subillle 20-60, keskiäänille 60-2000, diskanteille 2000-22000 (Hz))
Suotojen mittaaminen ja laittaminen kohdalleen (erillissarjat/subi) yleismittarilla
Huomioi, että subwoofer (20-60Hz) midbass (50-150Hz) midi (100-1500Hz) diskantti (1500-20000Hz) käyttävät eri taajuusaluette osittain ristiin.
Joka säätäjällä on omat suosikit mihin ne kannattaa säätää, mutta yllä olevat arvot voidaan pitää arvioina. Kannattaa tarkistaa kytkemäsi kaiuttimen tehtaalta asetetun toistoalueen ja sääätää sen mukaisesti HPF ja LPF.
Nytkun säädämme suotoja, pitää muu laitteisto olla toimintakunnossa, kaiuttimet otetaan irti ja volume nostetaan reippaasti sinne missä suunnittelemme maksimin olevan (olethan tarkistanut soittimen särön jo). Varmuuden vuoksi otetaan yksi volumenaksu alaspäin, sillä ilman kuormaa tulee enemmän puhtia vahvistimesta ulos, niin vältytään ääripään laitteistorikoilta.
Säädetään yleismittari AC 200V asentoon ja laitetaan kanavaan 1 (Huom kanavat toimivat aina pareina (CH1CH2) (CH3CH4) ellei sinulla ole korkeatasoista vahvistinta jossa saa viiveet yms säädettyä joka ulostulolle, tällöin lue sitä vahvistimen manuaalia.
CH1:ssä kiinni +- tai voit jopa laittaa CH1 + CH2 – jolloin lukemat ovat kaksinkertaiset mitä yhden kanavan anti, mutta on helpompi huomata suodon vaikutus.
Oletetaan että kytket midbass kaiutinta toistamaan 50-150 alueen.
Laita 50Hz soimaan mankasta, nosta subsoniccia tai laske HPF nollatasoon ja ala nostamaan sitä kunnes jännite tippuu muutaman voltin, joku 2-4V mikäli molemmissa kanavissa on mittapäät 1-2V mikäli vain toisessa lähdössä. subsonic on HPF suodin joka poistaa säädetyn arvon alta taajuudet, tällöin säädimme ettei midbass koita toistaa 0-50Hz väliltä taajuuksia.
Laita 150Hz soimaan ja nosta LPF niin korkealle kun pystyt, nyt laske LPF:ää kunnes jännite tippuu (1-2V CH1/ 2-4V CH1+CH2) tällöin estämme kaiuttimen soittamasta yli 150Hz taajuuksia.
HUOMAA: miten laitoimme HPF:n ja LPF:n ”väärinpäin” eli HPF alataajuuksille LPF ylätaajuuksille, tällätavalla saat rajattua toistoalueen.
Menetelmä on sama kaikille kaiuttimille, taajuus vaan pitää vaihtaa sopivaksi (ks. yllä esimerkkitaajuudet joka kaiuttimelle)
Monet vahvistimet eivät tue korkeita LPF tai matalia HPF taajuuden asettamista, jolloin suotojen asettaminen täytyy hoitaa joko passiivisuotimin (kaiuttimien mukana tulevat kikkareet), mankasta käsin tai DSP signaaliprosessoria käyttäen. Mankan ja DSP:n säädöt ovat aina uniikkeja omille laitevalmistajille joten kaikkia niitä on turha käydä tässä läpi.
10-70Hz taajuudet voit ladata täältä:
http://sata.pp.fi/Mrop/autohifiopas/10-70Hz%20-3DBFS/ team #peränurkka | 10-70Hz -3DBFS
Ohmin Laki
Tämä kuva sisältää käytännössä kaikkien mittausten kaavat mitä tarvitset tavallisen yleismittarin avulla laskemiseen.
db/w eli wattiherkkyys
Mitataan depat, mitataan teho ja lasketaan teho desibeleiksi kaavalla tehodepat=10*log(teho/1) joka vähenneteään äänen paineen depoista.
Esim
160db
5000W, josta 37db
Eli watti herkkyys 123db/1w
pastetakaa googleen tuo=> 160-10*log(5000/1)
Saatte vastaukseksi 123
Kaapelien paksuus ja niiden virransieto
Wikipediasta löytyy taulukko jonka avulla voi arvioida kaapelin virransietokykyä.
http://en.wikipedia.org/wiki/American_wire_gauge Wikipedia – american wire gauge
EMMA 2013 -Sääntökirjasta poimittu sulakekokotaulukko.
Itse olen käyttänyt tätä taulukkoa arvoidessani sulakkeiden kokoa.
Valitse aina pienempi sulake, mitä johto sietää, muuten johdin toimii sulakkeena ja lämpenee / sulaa ennenkuin sulake menee.
Tämä kannattaa myös muistaa esim soittimen sulaketta vaihtaessa auton sulaketauluun, jos normaali on 5A ja laitat sinne vaikka 15-20A sulakkeen ja jostain syystä mankan johto menee oikosulkuun ja johdin sulattaa auton johtonipun yhdeksi sulaneeksi kasaksi. jep.
Auton resonanssitaajuus
Kaikki asiat maailmassa värähtelevät, kaikilla kappaleilla on siis ominaisvärähtelytaajuus jossa kyseinen kappale alkaa ”soimaan” eli värähtelemään. Helpoimmillaan asian ymmärtää että otetaan ison peltilevyn nurkasta kiinni ja heilutetaan kättä, tietyssä pisteessä peltilevy pitää ”ukkosen ääntä” eli värähtelee, resonoi. Nyt jos otetaan puolet pienempi peltilevy ja tehdään sama temppu, huomataan että pelti värähtelee vasta, kun kättä liikutetaan huomattavasti nopeampaa, ja äänikin on korkeampi eikä pelti enään ”murahtele” kuten edellinen.
Tästä voimme siis päätellä, että iso pellinpalanen värähtelee matalemmalla taajuudella ja pieni värähtelee korkeammalla. Tätä voidaan myös verrata autoon eli autossa on isoja ja hyvin pieniä pellinpalasia, pellinpalaset värähtelevät eri taajuuksilla luoden suuren kaistan ”häiriöääntä” ympäristöön. Suurin osa kuitenkin auton pinnoista värähtelee vasta hyvin korkealla taajuudella joten niistä emme saa hyötyä MB raidan soittoon. MB raita soi siis 35-56Hz välillä.
Testien perusteella tiedetään, että auton resonanssitaajuus voimistaa ääntä huomattavasti, tätä voimme siis käyttää hyödyksi kilpailussa. Värähtelytaajuus riippuu aivan autosta, kaksi samanlaista autoa värähtelevät eri tavalla joten et voi ilman testejä todeta että tuonkaltaiset autot ovat parempia, kuin toisenlaiset. (poislukien erittäin hyvin tiedossa olevat, erittäin käytetyt SPL kilpailuissa olevat kaksi autoa: Fiat Panda (se 80lukunen) ja Honda CRX (se 80lukunen)).
Auton resonanssitaajuuden laskemiseen ei ole kaavaa, vaan se pitää todeta.
Yksi keino on laittaa 10″ subi 30l (1cuft) suljettuun laatikkoon ja soittaa siniaaltoa 10-70Hz, mitata samalla teholla kaikki taajuudet ja katsoa dB -mittarilla mikä taajuus antaa suurimman tuloksen. Tämä tehdään siksi suljetulla, että se ei itsessään korosta mitään taajuutta erityisesti.
Saman voi tehdä refleksikotelolla, mutta sun pitää tietää mikä on refleksikotelon piikki jolloin voit poissulkea tämän auton resonanssitaajuudesta. Refleksikotelolla pitää siis tulla kaksi piikkiä (kotelon piikkitaajuus) ja (auton resonanssitaajuus).
Hyvänä esimerkkinä pidän omaa autoani (Volvo 240 GL (farmari)) jossa kotelon viri on 30Hz, kotelon piikki on 30-35Hz tienoilla, mutta kovin lukema tulee 47Hz tienoilla (auton resonanssitaajuus). Ja resonanssitaajuuden kohdalla lukema on noin +3dB verrattuna kotelon piikkitaajuuteen.
Auton vaimentaminen
Auton vaimentamisessa voidaan käyttää monia eri materiaaleja, riippuen mitä halutaan vaimentaa.
Kova, kiinteä vaimentaa matalia taajuuksia hyvin:
-Raskasbitumimatto (Motonet, Biltema,Etola)
-Vaimennusmatot (Dynamat, SilentCoat, Alpha Damp jne jne (yleensä kuvioitu foliopinnoitettu bitumimatto)
-Ruiskutettavat bitumit (NoiseKiller, Alustamassat)
Näiden vaimennusmattojen vaimennusteho tulee sen massasta, ne vahvistavat peltiä ja nostavat niiden massaa jotta niiden värähtelytaajuus nousee ylöspäin. Tällöin matalat maantiehurinat vaimenevat.
Raskaita vaimennusmateriaaleja käytetään myös MaxBoom harrastajien keskuudessa, mutta kannattaa pitää huolte ettei auton vaimentaminen laske auton viritystaajuutta alle asteikon (35Hz) jolloin hyöty vaimentamisesta poistuu ajatellen kilpailemista)
Jälleen kerran jokainen auto on erilainen, jotta yhtenevää ohjetta pystyisi tekemään, sanotaan kuitenkin että paras tapa vaimentaa auto on purkaa se ensiksi pelleille, laittaa YKSI matto kiinni, kasata verhoilu takaisin ja töräyttää dB mittarille lukema. Tätä toistetaan niin kauan, kuin luku nousee. Aikaavievää touhua, mutta kannattavaa.
Huokoinen materiaali vaimentaa korkeita taajuuksia hyvin:
-Solumuovi (Dynaline ?)
-Puristemassat (Motonet, Biltema)
Solumuovi -tyylistä ratkaisua käyttävät käytännössä kaikki vaimennusmateriaaleja tekevät yrityksen johtuen sen sutoystävällisyydestä. Solumuovi ei ime vettä sisäänsä ja on kevyttä. Solumuovitylinen vaimennusmatto vaimentaa korkeita taajuuksia, kuten tuulen aiheuttamaa ulinaa.
Puristemassa -tyyliset vaimennusmateriaalit ovat tuttuja veneiden konehuoneen vaimentamisesta sekä auton konepellin aluset sekä auton lattiamaton alla olevat huokoiset matot. Käytännössä erilaatuisia vaahtomuovipaukuroita puristetaan yhdeksi paksuksi levyksi. Levy vaimentaa tehokkaasti, mutta on paksua (1-3cm), lisäksi matto imee vettä kuten pesusieni, joten se on hieman riskialtista asentaa autoon metallipintjea vasten.
Huokoisien vaimennusmateriaalien käyttö MaxBoomissa on sallittua, sekä laadullisesti että määrällisesti, koska ne eivät vaikuta matalien äänien toistoon nostavasti. Pahimmassa tapauksessa liiallinen huokoisten materiaalien käyttö autossa vaimentaa mataliakin ääniä absorvoivasti pois joten luku huononee.
Kiinteiden bitumimattojen käyttö on sallittu MaxBoomissa rajoitetusti (LUE luokkakohtaiset SääNNöT).
Kotelot
Yleisimmin käytössä on kolmenlaisia koteloita: suljettu, refleksi ja näiden kahden variaatioita 4thorder/6thorder.
Kotelon tilavuus lasketaan sisämitoista eli ulkomitat -2x materiaalivahvuus kerrotaan keskenään = kotelon sisätilavuus.
Tästä sisätilavuudesta miinustetaan elementin tilavuus (mikäli asennettu magneetti kotelon sisälle) ja refleksiputken tilavuus.
Refleksiputki mitataan päineen.
Esimerkkikotelo 87l netto 12″:lle ja 6″ putkelle, viri 37
Laseketaan esimerkkikotelon tilavuus:
100cm leveä 50cm korkea 50cm syvä kotelo jossa 8″ refleksiputki 30cm pituisena ja 18″ elementti.
Kotelomateriaalina 24mm vaneri.
24mm+24mm = noin 5cm
100-5 x 50-5 x 50 -5 = 192375
tämä jaetaan tuhannella, koska tulos on kuutiosenttimetrejä saadaan kotelon sisätilavuudeksi:
192375/1000 = 192,375 litraa.
tästä miinustetaan 8″:nen 30cm pitkä refleksiputki.
8*2,54 = 20,32cm
lasketaan putken pinta-ala: 20,32/2 x 20,32/2 x 3,14159 (pii*r^2)
=324,29cm^2
tämä on siis 8″ putken pinta-ala joka kerrotaan putken pituudella (30cm)
324,29*30=9728,775 kuutiosenttimetriä.
tämä jaetaan taas tuhannella jotta saadaan litroja.
=9,72 litraa.
lisäksi vielä arvioidaan subin viemä tilavuus joka on järeällä 18″ subilla noin 5 litraa.
arviona voi pitää että 12″ järeä spl subi vie noin 3l, 15″ ja 18″ noin 5l.
Kotelon kokonaistilavuudesta miinustetaan siis refleksiputken ja elementin syrjäyttämät tilavuudet:
192,4 – 9,72 – 5 = 177,7 litraa.
Nytsiis voit laittaa kotelosi sisätilavuuden MB:n virilaskuriin (alla) 177,7litraisena.
Suljettu kotelo
Refleksikotelo
4th order kotelo
6th order kotelo
Kotelon viritystaajuuden laskeminen (teoria)
Kotelon viritystaajuuden laskemiseen teoriassa on hyvä käyttää MaxBoomin omaa laskuria joka löyty täältä:
http://www.maxboom.fi/laskurit/index.php?linkki=42,10,100
Tarvitset siis tietää nettotilavuuden (lasku yllä), refleksiputken halkaisijan (lasku yllä) sekä refleksiputken pituuden päineen (lasku yllä). Tämän jälkeen ne lisätään laskuriin joka kertoo teoriassa kotelon viritystaajuuden.
Voit myös käyttää WinISD -nimistä ohjelmaa teroriatasolla tutkimaan miten kotelon viri vaikuttaa toistoon.
Ohjeet ohjelman käyttöön löydät täältä:
http://maxboom.fi/e107_plugins/forum/forum_viewtopic.php?5150.0
Kotelon viritystaajuuden laskeminen (käytäntö)
Valmiin kotelon viritystaajuus havaitaan käytännössä kartion liikkeen pystähtymisestä tiettyä taajuutta soitettaessa suljetussa autossa. Asiaan enemmän perehtynyt [i volume[/i kirjoitti selkokielisemmän ohjeen mitenkä viritystaajuus voidaan ”analogisesti” laskea.
Kannattaa lukea ohje täältä:
http://maxboom.fi/e107_plugins/forum/forum_viewtopic.php?37132
Tilanne jossa on liian suuri kotelo
Jos otettaessa laitteistosta kaikkia irti vahvistin prottaa ilman mitään syytä (terminaalien jännite ei tipu prottirajaan asti) saattaa kyseessä olla liian suuri kotelo elementille. Tällöin ilmeisesti resistanssi putoaa kotelon vastapaineen puuttuessa ja vahvistin näkee kuorman oikosulussa jolloin se prottaa.
En mene lyömään leimaa tälle väittämälle, sain kuitenkin neuvoa asiasta joten päätin sen täällä mainita.
Kompressiot
Kompressiot eli tilanteet jossa jokin vastustaa paineentuottoa.
Näitä ovat:
Portti kompressio
Porttikompressio meinaa sitä, kun refleksiputki alkaa ahdistamaan. Tämä mitataan kaiutinvolteista verrattuna kotelon sisälle syntyvään dB lukemaan. Kaiutinvolttien noususta dB:nä (lasku yllä) näkee nousun, ja tätä siis verrataan dB mittarilla mitattuun arvon nousuun. jos ei nouse 1:1 vaan vähemmän, on tällöin porttikompressiota havaittavissa.
Subwoofer kompressio
Subwoofer kompressiossa elementin ominaisuudet loppuvat kesken tilanteessa jossa liikerata ylittää magneetin ominaisuudet. Havaittavissa halvoissa tai pienimagneettisissa subeissa. Verrataan kotelon sisällä olevaa dB arvoa lasille tulevaan dB arvoon, mutta ota huomioon että etäisyys syö deppoja jonninverran.
Teho eli lämpö kompressio
Tehokompressio on sitä, kun puhekela ei kerkiä jäähtymään soiton aikana joten nouseva lämpötila nostaa kelan resistanssia joka vähentää tehoa.
Lämpötilan vaikutus lukuun
Lainaten dbwarrioria:
[quote=dbwarrior
Tuosta lämmöstä:
18 astetta kuumempi keli nostaa toistokaistaa noin 3hz ylöspäin. Eli jos viileellä kelillä 32hz tulee 135db niin kuumalla kelillä tuo 135db siirtyy 35hz:iin. Samoin myös siellä ylhäällä. Jos viileellä 56hz tulee 145db niin kuumalla kelillä tuo taika nuotti on siirtynyt sinne 59hz:iin(eli ohi kaistan).
Peak Meter
Peak Meter eli PM, on harrastelijoiden keskuudessa pyörivä yksinkertainen dB-mittari.
Kyseessä on siis laite jossa on äänenpaine -anturi kittipalluran sisällä.
Pallurassa on reikä josta äänenpaine pääsee anturille ja imukuppi jolla sen saa kiinnitettyä ikkunaan.
Laite vaatii 12V käyttöjännitteen, pikkuakku on näppärä kapistus virtalähteeksi.
Ulos tulee vaihtojännitettä väliltä 0.001-2.500 VAC.
Tätä jännitettä mitataan yleismittarilla, Mittarista pitää löytyä 2V jännitealue tai automaattialue joka pystyy myös millivoltteja lukemaan.
Esimerkissä kaksi tavallista yleismittaria.
Toisessa mittarissa on Max Hold -toiminto (lue yllä). Tämän avulla voi helposti kattoa burpin äänenpaineen ilman, että yleismittaria pitää erikseen vahdata.
Mitatut arvot yleismittarilla.
15mV = 121,92dB
17mV = 123,00dB
Millivolteista saadaan desibelejä laskemalla kaavalla: log(millivoltit)*20+98,4.
team #peränurkan toimesta tehty android applikaatio laskee arvot suoraan.
http://team.peranurkka.net
Onko tuo 0.5V RCA päästä se jännite, jolla soitin alkaa kanttaamaan vai mihin tuo perustuu. Tarkoitukseni on laittaa kaksi subia samaan koteloon ja käyttää molemmille omia vahvistimia. Kysyn myös miksi vahvistimia ei voi säätää samalla tavalla, kuin jos olisi vain yksi vahvistin?
Kiitän vastauksesta jo etukäteen